Taas se olisi

Vuosi likipitäen pulkassa. Aattona lasketaan koko vuoden painolastilla alas hyvää pulkkamäkeä. Näin ainakin toivon. Nyt on taas sopivasti aikaa pohtia mitä vuoden aikana tapahtui.

Joka vuosi tuntuu olevan omalla tavallaan tapahtumarikas, kuten oli myös tämä. Uusia ihmisiä, ystäviä ja hyviä hetkiä. Huonot jäi todella vähälle. On se vaan jännää, ihmisen taival :)

Vielä on paljon opittavaa ja ihmetyksen määrä ihmisen toiminnassa sen kuin vain kasvaa kasvamistaan, avautumisen aiheet ei tunnu vähenevän sitten millään. Ihmisen typeryys on suunnatonta, siitä ei kyllä pääse mihinkään.

Eletään edes loppuvuosi ihmisiksi ja uusi vuosi uusin kujein :)

Oma valinta

Tein valinnan. Itse prosessi on kesken, mutta valinta on tehty. Jätin lihan pois. Tai siis, ollakseni tarkka, jätän. Punaista lihaa en ole syönyt pitkään aikaan, seuraavana listalla on lintujen liha. Miksi?

Jos syön lihaa, kukaan ei kysy, että miksi? Mutta miksi näin?

Jos jätän jotain tekemättä mitä sinä teet, miksi minun pitää perustella omaa valintaani sinulle? En myöskään pidä viinan kanssa läträämisestä. Otan joskus oluen joskus kaksi. Tai lasin viiniä. Mutta kännien vetäminen on vain tyhmää. Ja kun sanon olevani autolla, ehdotetaan, että kyllä nyt yhden voi juoda. Ei voi. Ja taas kysytään miksi?

En minä kysy, että miksi juot viinaa. Eikä sinun tarvitse selitellä tekemisiäsi minulle, miksi minun tarvitsisi sinulle?

Kerron toki mielelläni omista valinnoistani, jos se oikeasti kiinnostaa. Mutta minua on turha käännyttää. Minulla on se vapaus mistä nautin.

Oma valinta.

Kasvinsyönnistä voi parantua

Ihminen on sekasyöjä. Ihminen tarvitsee lihaa. Vain lihasta saa välttämättömät proteiinit. Vain lihasta saa joitain vitamiineja. Kasvissyöjät käyttävät pillerivitamiineja. Liha on hyvää.

Jokohan vegaani näkee punaista? Hyvä. Sitten syvään henkeä.

Olen tehnyt seuraavanlaisia havaintoja. En ole syönyt punaista lihaa pariin vuoteen. Ei tee edes mieli mitään lihaa. Olen edelleen hengissä. Kanaa ja kalaa olen syönyt. Ajattelin nekin pikkuhiljaa jättää pois. Kalasta en ole ihan niin varma.

Kun jätti punaisen lihan pois, olo on tuntunut paljon kevyemmältä kuin koskaan aiemmin. Myöskin vaalean lihan syömättä jättäminen on parantanut fyysistä oloa. Painon hallinta on helpompaa.

Vielä olen hengissä. Mihin sitten tarvitsemme lihaa? Emme mihinkään. Jos ei ole muuta ruokaa, silloin liha on ollut tarpeellista. En ymmärrä sitä, että kasvatamme jonkin toisen eläimen pelkästään sen takia, että saamme popsia sen.

Matkani erilaisten kasvisruokien maailmaan on vasta alussa, mutta veikkaanpa, että siitä tulee varsin mielenkiintoinen. Seitania tein eilen ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että se pieksee lihan 100-0. Täyttävää, pitää nälän pitkään poissa, paljon proteiinia. Ja vaikka mitä. Sitä on myös hauska valmistaa :)

Olet mitä syöt. Sika vai vihannes? Valitsen vihanneksen. Pelkällä lihalla ei ihminen elä. Pelkillä kasviksilla voi hyvin. Mutta ei paksusti :)

Lihansyönnistä voi parantua!

Hyvä konserttiyleisö

On se vaan niin hienoa, kun tiedätte lavalla olevan orkseterin laulajan nimen. Ja hienoa on myös se, että tiedätte bändiltä jopa yhden sellaisen biisin, mitä vain todelliset fanit tietävät. Se taasen ei ole hienoa, että koko helvetin konsertin ajan huudatte laulajan nimeä ja kaveri vierestä huutaa jatkuvalla syötöllä biisitoiveita.

Jumalauta. Toivekonsertit on erikseen. Ja tuskin lavalla olevaa esiintyjää hirmuisesti kiinnostaa juurikin se teidän asianne hänelle. Varsinkin, kun olette noin 3 promillen kännissä ja vihdoin uskallatte edes jotai sanoa julkisesti. Ja se mukahauskuus. Ai että.

Jos orkesteria kiinnostaa biisitoiveenne, orkesteri varmasti kysyy sitä. Ja sitä ei voi pitää minkäänlaisena krediittinä, että triosta muistaa jopa yhden nimen. Niin varmasti moni muukin tietää. Tämä ilmiö toistuu voimakkaimmin ikärajattomissa konserteissa, missä äidinpikkuapinat pääsevät olemaan kovia jätkiä ja juomaan viinaa. Ja kyllä vain. noin 95% huutelijoista on poikia. Miksiköhän..

Pässit. Tehkää kaikille palvelus. Jääkää kotiin. Kuunnelkaa cd-levyltä tai mp3:sina sitä artistia. Huutakaa silloin niitä biisitoiveita. Ne saattavat jopa toteutuakkin.

Kertauksen vuoksi, että tyhmempkin tajuaa: orkestereita EI kiinnosta se juuri teidän biisitoive. Settilista on laadittu, kuuntelematta teidän toiveita. Rankkaa, vai mitä? Ja ensi kerralla, huutakaa, laulakaa mukana, mutta jos ei ole sanottavaa, pää kiinni.

Kuolleena syntynyt idea

Nimittäin se, mitä työryhmä pohti jonkin aikaa ja paras mitä he saivat aikaan oli jotain niin absurdia, ettei sen voisi edes kuvitella olevan totta. Nimittäin.

Mediamaksu.

Just.

Miksi mediamaksu? Ylellä ei ole rahaa riittävästi. Miksi ei ole? Sisällöstä ei haluta maksaa sitä summaa, mikä siitä valtion mielestä pitäisi tv-lupamaksuina maksaa. Silloin otetaan ratkaisuksi pakkomaksu, jota jokainen talous maksaa, oli sitten asukkaana ylen palveluita käyttävä henkilö tahi ei.

No, miksi ylen rahat ei riitä? Pitäisikö sitä pohtia myös. Olisiko musiikkitalo helsinkiin vienyt varoja? Entä onko lätkän mm-kisoihin monen kymmenen henkilön lähettäminen ihan järkevää, vieläpä joka vuosi? Olisiko aika tarkentaa ylen tehtäväkenttää ja sitä, mihin ne 450 miljoonaa euroa oikein kuluvat.

Kun tuli digipoksi aika, pidin poksia puolisen vuotta. Sitten kyllästyin koko toosaan. Minulla on parempaakin tekemistä, vieläkin. En myöskään kuuntele ylen radiokanavia, katsele elävää arkistoa (jonka toimivuus mac/linux ympäristössä on vähintäänkin heikko, ilman säätämistä), saatikka sitten katsele televisiota.

Miksi siis maksaisin joka kuukausi noin 15 euroa? Siitä, että minulla on mahdollisuus katsella netin kautta ylen tuotteita. Mutta eikös jokaisen pitäisi sitten myös maksaa kaupassa olevista tuotteista, vaikka he eivät niitä osta, koska heillä on kuitenkin siihen mahdollisuus? Mikäli tähän mediamaksuun sisältyisi riittävän nopea internetyhteys, jolla voisin katsella hyvälaatuisia televisiolähetyksiä, hinta olisi kohdallaan. Mutta nythän sitä ei siihen saa. Oletteko koskaan yrittäneet katsella netistä videoita mokkulalla gprs-alueella? Koittakaapa, ihan vaan huviksenne. Ei joka paikassa ole 3G-verkkoa, saati sitten enää mahdollisuutta adsl-liittymään. Eikä kaikille ole edes tietokonetta, tai telkkaria. Enkä usko, että kovin moni lähtee monen sadan kilometrin päästä ihastelemaan hienoa ylen osittain maksamaa rakennusta arkadianmäen kupeeseen. Silti hekin maksavat. Reilua?

Myös maksun suuruus, se mitä on kaavailtu, 175 euroa per talous, on kohtuuton. Miten käy opiskelijoiden? Tai yksinhuoltajien, tai muiden vähätuloisten? Minulle tuo summa rahaa on paljon rahaa. Ei mikään pikkusumma. Vaikka se jonkun mielestä tuntuisi pikkusummalta joka istuu puku päällä väsäämässä näitä hienoja ehdotuksia, niin kaikille se ei sitä todellakaan ole. Itse ostaisin summalla vaikka kitaraani kieliä ja kourallisen plektroja.

Tasan ei mene nallekarkit taaskaan.

kukas se siellä pimpottaa?

Tässä pari viikkoa sitten minulle tuli kauan kaipaamaani henkilö oven taakse. Harmi, että ei ollut aikaa vääntää..

Ovikello soi ja menen avaamaan. Minulle tuntematon mieshenkilö kysyy minua etunimeltä, että olenko juurikin se, miksi hän minua luulee. Sanoin olevani. No, tämä tuntematon esittäytyy tv-lupatarkastajaksi! Jesh. Vihdoinkin.

Keskustelu käytiin suurinpiirtein näin:
"Olen tv-lupatarkastaja (nopea kortin vilautus) se ja se. Teillä ei ole tv-lupaa." "Juu, ei ole lupaa." "Teillä kuitenkin on telkkari?" "Toki, telkkari löytyy." "Mutta ei ole kuitenkaan tv-lupaa?" "Eipä ole tuota digipoksia, niin en tartte." "Saako tulla vilkaisemaan?" "Aivan vapaasti."

No, en ollut yksin kotona ja sanoin, etten tartte digipoksia, koska telkkarista tulee pelkkää kuraa ja käytän aikani mieluummin johonkin muuhun, eikä ole aikaa katsella telkkaria. Se toteaa, että onhan nytkin aikaa, kun kotona olet. Toistin itseäni ja sanoin, että en silti halua käyttää aikaani television katseluun. Että kuten näet, minulla on 29" vanha telkkari, dvd-soitin ja vhs-nauhuri. Että jos nyt voisit mennä.

"Jospa kuitenkin kirjoitan tän lapun, että maksat tv-luvan jos ostat sen digipoksin." Yrittää tämä uuno. Pyysin tuomaan mulle tallentavan digipoksin, niin voin harkita asiaa. Ei luvannut tuoda. Mutta ei meinannut useista pyynnöistäni huolimatta lähteä pois. Hermothan siinä meinasi mennä.

Ihan vaan tiedoksi jos joku tv-lupatarkastaja sattuu tämän lukemaan: minulla on oikeus olla ilman digipoksia ja toisen, tuntemattoman henkilön varsinkin, ajankäytön arvosteleminen ei ole sitä parasta asiakaspalvelua. Olisi kyllä pitänyt ottaa se lappu, että olisin saanut tiedot hänestä ylös, olisin laittanut vähän palautetta. Seuraava tv-lupatarkastaja ei tule katsomaan, että onko minulla digipoksia vai ei. Ovelta ei näe olohuoneeseen.

Seuraavaa kiusaan vielä pidempään. Jos sattuu olemaan aikaa. Veikkaan, että minulla on silloinkin jotain parempaa tekemistä.

Ei televisiolle

Viime kesänä, sanoin ei televisiolle. Pistin digipoksin myyntiin ja lopetin tv-lupani. Soittamalla, kun muuten osannut. Ei ostanut tv-lupamaksuhemmo mun poksia. Onneksi sain sen myöhemmin kaupaksi.

Nyt on mennyt puoli vuotta ilman televisiota. Kaipaanko sitä? En. Minulla on radio, dvd-soitin, tietokone. Näen televisiota kavereilla ihan riittävästi, todetakseni, ettei edelleenkään tarvitse hommata digiboksia.

Ajoittan kaverit ihmettelee, että eikö sulla vieläkään ole, tai muuten vain, etteikö sinulla ole televisiota? Pieni tarkennus, minulla on televisio, vanha sellainen. Se mitä televisiosta tulee, ei mielestäni kohoa katsomisen arvoisen tasolle kovinkaan usein. Ne sarjat, mitä haluan katsoa, ostan dvd-boksina. Tv-lupamaksun hinnalla niitä jokusen vuodessa ostaa..

Kokeilpaa, kuinka vapauttavaa se on. Olla ilman televisiota pari kuukautta. Ja mikä sähkönsäästö!