Pienen pieni avautuminen

Kävin tuossa muutamia päiviä sitten kebabia syömässä kun oli nälkä. Ja kun mulla on nälkä ja olen päättänyt mitä ruokaa haluan, viivästys ruuan saamisessa aiheuttaa kiukkuisuutta. Oltuani yhden naisen ja lapsen takana jonossa noin 3 - 5 min, kiukkuni alkaa olla käsinkosketeltava. Yksi ihminen töissä ja kiireinen hetki. Sattuuhan sitä. Sitten kun on näiden minun edessä jonottavien ihmisten vuoro tilata, he silloin alkavat miettimään, että mitähän sitä ottaisi! Eihän siinä kauaa varrottukkaan vuoroa! Myyjä/kokki/tarjoilijan ilme oli näkemisen arvoinen.

Aamupalalla grillillä (yötyö) sama tilanne. Kun on juuri päässyt töistä, on monasti nälkä. Grillille siis (joo joo, ei paras mahdollinen paikka). Sama tilanne. Mikä vaikeus se on miettiä mitä syö siinä jonossa? Varsinkin esim. kebab-paikassa. Kuinka monta eri vaihtoehtoa loppujen lopuksi on? Ei kovin montaa. Sama juttu grillillä. Ensin jonotetaan pitkään, sitten päästään luukulle, sitten mietitään pitkään ja sanotaan: lihapiirakka nakilla. Tadaa. Ei siihen ruudinkeksijän älynlahjoja vaadita, että mietitään siinä jonossa se sama ruoka mitä joka kerta olet aiemminkin ottanut.

Puuh.