Kun sitä vähiten odottaa..

Se ilmaantuu ja pistää maailman sekaisin. Vaikka on niin vannonut, että enää minun nappuloita ei sekoiteta. Jahka nämä tästä järjestän, niin sit ne on siinä. Mutta. Kuinka väärässä sitä ihminen osaakaan välillä olla? Täytyy oikeasti miettiä, että josko sitä kuitenkin..

Miksi joidenkin asioiden pitää tapahtua aina silloin, kun sitä vähiten odottaa? SIlloin, kun on jo luopunut tai luopumassa toivosta. Vai onko sittenkin niin, että vasta silloin, kun on jo luovuttanut, on oikeasti vasta valmis uusiin asioihin, kun vanhat on käsitelty alta kunnolla pois.

Josko sitä..